Mitä on ympäristöjohtaminen ja miten sitä voi edistää?

21.4.2017

Keskustelua ympäristöjohtamisesta on käyty Kainuun ja Lapin välillä viimeisen kolmen vuoden aikana tiiviisti. Lapin yliopisto ja Kajaanin aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelujen AIKOPA toteuttivat yhdessä täydennyskoulutuksen, jossa yhdistettiin uudella tavalla ympäristöoikeudellinen, ympäristösosiologinen ja ympäristöjohtamisen näkökulma.

Kanava.jpg
HannuT.jpgHannu Tikkanen

Koulutukseen osallistui yli 30 asiantuntijaa kunnista, ELY-keskuksista, yrityksistä ja muista organisaatiosta. Yksi opiskelijoiden eniten odottama sisältö oli ympäristöjohtaminen, koska se oli monille uusi asia, mutta jota he joutuvat kuitenkin omassa työssään tekemään. Referoin seuraavassa opiskelijoiden oppimistehtävien sisältöä. 

 

Ympäristöjohtamisen käsite on syntynyt 1960-luvulla ja yleistynyt 1980-luvulla. Julkisella sektorilla ympäristö­johtamista ei aina tunnisteta osaksi viranomaisen omaa toimintaa. Ympäristöjohtaminen voidaan määritellä toiminnan hallinnaksi niin, että ympäristönsuojelulliset tavoitteet otetaan huomioon kaikessa yrityksen ja yhteisön toiminnassa ja päätöksenteossa. Ympäristöjohtaminen edistää myös toiminnan ekotehokkuutta ja vähentää palveluiden ja tuotteiden koko elinkaaren aikaisia ympäristöhaittoja.

 

 

Mitä ympäristöjohtaminen on organisaatioissa?

 

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun koulutuksessa opiskelleet eri alojen asiantuntijat toivat oppimistehtävissään esiin useita erilaisia näkökulmia siihen, miten ympäristöjohtaminen ilmenee käytännön toiminnassa eri toimialoilla ja sektoreilla. Monelle opiskelijalle ajatus siitä, että hänenkin tehtävänsä organisaatiossa on osaltaan ympäristöjohtamista, oli aluksi vieras. Opinnot ja opiskelijoiden keskinäinen keskustelu kuitenkin avarsivat näkemystä ympäristöjohtamisesta.

 

Ympäristöjohtaminen on osa muuta toimintaa ja päätöksentekoa. Eräs opiskelija totesi oppimistehtävissä, että ympäristöjohtaminen voi muodostaa oman kokonaisuutensa, jossa hyödynnetään ympäristöjärjestelmiä ja muita työkaluja, mutta ympäristöasioiden hallinta ja siihen liittyvä johtamisen tulee kytkeytyä organisaation muuhun toimintaan ja päätöksentekoon. Ympäristö­johtamisen tulisi siis olla osa strategista johtamista, ei pelkästään operatiivista toimintaa.

 

Ympäristöjohtaminen on osa ketjua. Hyvä huomio ympäristöjohtamiseen on, että sitä ohjaavat lainsäädännön lisäksi yritysten tekemät ohjeistukset ja linjaukset sekä ympäristöjohtamisen apuna sertifioidut ympäristöjärjestelmät. Tässä lyhyessä lauseessa näkyy oikeastaan koko ympäristöjohtamisen ketju kansalliselta tai EU-tasolta yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Toinen opiskelija totesikin nasevasti, että lainsäätäjä vaatii, yhteiskunta säännöillä ohjaa, ja ympäristöliikkeet valppaina vahtivat, että yrityksissä noudateltaisiin kestävän kehityksen toimintaperiaatteita.

 

Rahoitus ohjaa ympäristöjohtamista ja sen kehittämistä. Oppimistehtävissä huomattiin, että yksi tapa, jolla yhteiskunta voi ohjata yritysten toimintaa on rahoitus. Rahoituksen avulla ohjataan tutkimusta ja elinkeinoelämän tuotekehitystä ympäristömyönteisiä vaikutuksia omaavien ratkaisujen kehittämiseen. Tätä voidaan pitää julkisen vallan tekemänä ympäristöjohtamisena, vaikka tämä ei heti tulekaan mieleen.

 

 

Ympäristöoikeutta ja -sosiologiaa kokoava aihe

 

Onko ympäristöjohtaminen yhdistävä tai kokoava tekijä ympäristöoikeudelle ja -sosiologialle? Näin voisi ajatella, sillä ympäristöjohtamisessa otetaan huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset. Lait ja normit syntyvät yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjalta. Yhteiskunnallisella keskustelulla ja toiminnalla on monenlaiset vaikutukset ympäristöajatteluun ja myös lainsäätäjiin. Ympäristöjohtaminen luonnollisesti toimii lainsäädännön puitteissa, mutta voiko se jopa ylittää lakien vaatimukset. Ympäristöjohtaminen ei siis ole vain sitä, että täytetään ympäristöluvan ehdot vaan osa strategista ja operatiivista johtamista.

 

Antti Vahtera kirjoitti Helsingin Sanomissa jo vuonna 1990 (13.4.1990) vinoutuneesta ympäristökeskustelusta:

 

YMPÄRISTÖKESKUSTELUA niin meillä kuin muuallakin vaivaa tietty vaarallinen yksipuolisuus. Me keskustelemme siitä, mitä pitäisi tehdä jo syntyneiden ympäristöongelmien paikkaamiseksi. Me emme niinkään keskustele siitä, miten nuo ongelmat pitäisi etukäteen torjua.

 

Mielestäni yksi tehokkain tapa käydä ympäristökeskustelua on koulutus, jossa asiantuntijat pääsevät keskustelemaan puolueettomalla maaperällä kaikkia kiinnostavasta aiheesta. Tässäkin koulutuksessa keskustelut ympäristöjohtamisesta kehittivät kaikkien osallisten ajattelua. Uskon niin.

 

Hannu Tikkanen

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja