Opintomatka Kuopioon (t/yö)rauhassa

28.5.2018

Työrauhaa kouluihin ja esiopetukseen -hankkeen viimeinen osio suunniteltiin yhdessä prosessikoulutukseen osallistuneiden kanssa. Opintomatka Kuopioon voitti äänestyksen! Kuopion kouluista tutustumiskohteiksi valittiin koulut, joissa kuulopuheiden ja toimintakertomusten perusteella on erityisesti panostettu asioihin, joiden ajattelimme erityisesti vaikuttavan työrauhaan.

Opintomatka_Jynkän koulu.jpgJynkän koulu
Oppilaita pihalla.jpgPihasuunnittelua

Koulutuksen osallistujissa oli sekä ala- että yläkoulun henkilökuntaa, joten kaikille haluttiin tarjota sopivaa ohjelmaa. Lisäksi halusimme erityisesti tutustua Kuopion koulurakennuksista uusimpaan, Jynkän kouluun. Alakoulun näkökulmaa tarjosi myös Martti Ahtisaaren koulu, jonka painotuksia ovat kansainvälisyys, suvaitsevaisuus, sovittelu ja kieltenopetus. Koulun kotisivuilla kerrotaan heidän panostavan yhteisopettajuuden, yksilöllisten oppimispolkujen sekä integroinnin menetelmien sekä yhteisöllisten työskentelytapojen kehittämiseen. Yläkoulusta kiinnostuneet opettajat pääsivät tutustumaan Suininlahden kouluun Siilinjärvellä. Suininlahden kehittävästä otteesta oli hyvä kello kantanut kauas. Olimme kuulleet, että siellä on kehitetty pitkälle yksilöllisen oppimisen polkuja hyödyntäen sähköistä oppimista ja opetusta ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien kehittäminen on hyvässä vauhdissa.

Jynkän koulu on otettu käyttöön syksyllä 2017, ja siellä on tämän ensimmäisen lukuvuoden käynyt koulua 400 oppilasta (E–6.lk). Rakennus on vielä vajaakäytöllä, ja Jynkkään siis mahtuu 500 oppilasta eli alueen kehittyminen on huomioitu ja tarvetta on ennakoitu. Rakennus toimii lähipalvelukeskuksena: siellä toimii mm. omatoimi/itsepalvelukirjasto ja sen kaikki toiminnot on ulkoistettu. Kaupungilla on vuokrasopimus koulua varten 20 vuodeksi, ja jatko suunnitellaan erikseen. Jynkässä on 25 opettajaa, jotka toimivat tiimeissä. Jokaisessa tiimissä on erityisopettaja, jonka resurssi suunnitellaan tiimeittäin. Kaksi erityisopettajaa toimii pienryhmien (emo) opettajina.

Opettajat olivat päässeet vaikuttamaan talon suunnitteluun, ja opetustilat on toteutettu tukemaan tiimiopettajuutta. "OPS 2016 mukaiset tilat, joissa on poikkeuksellisen pedagogiset ratkaisut." Rakennuksessa on paljon avointa tilaa sekä mahdollisuus avata ja yhdistellä tiloja. Tiloja käytetään tiimeittäin (1.–2.lk, 3.–4.lk ja 5.–6.lk, ensi lukuvuonna esiopetus on osa alkuopetuksen tiimiä, jossa opetusta toteutetaan vuosiluokkiin sitomattomasti), ja tiimit itsenäisesti suunnittelevat toimintaansa sekä tilojen jakamisen. Hankaluuksia tilojen käytön suunnittelussa on ilmennyt lähinnä koetilanteiden suunnittelussa.
Tiimit voivat tarvittaessa perustaa pienryhmän, mutta kootusti Jynkässä toimii kaksi kuntouttavaan toimintaan keskittynyttä emo-ryhmää (tänä vuonna 13 oppilasta, kaksi opettajaa, yhteensä 6 aikuista).
Tiimeille varataan suunnitteluaikaa toiminnan kehittämistä varten. Tilat mahdollistavat joustavan ryhmittelyn. Yhtenäisissä tiloissa oppiminen tapahtuu pääasiassa oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa, opettajan johdolla tietoiskuja ja ohjeistusta, jonka jälkeen oppilaat työskentelevät ryhmissä. Oppimisjaksot ovat kestoltaan 90 minuuttia, joka mahdollistaa myös pidemmät välitunnit. Oppilailla on enemmän aikaa keskittyä välituntitoimintaan ja henkilökunta voi hyödyntää pidemmät tauot suunnitteluun tai etukäteisvalmisteluihin. Tämän jaksottamisen henkilökunta on kokenut vaikuttaneen työrauhaan selvästi positiivisesti.

Koska talossa on paljon avointa tilaa, suunnittelussa on panostettu akustiikkaan. Akustiikkaa varten rakennushankkeessa oli oma akustiikkatyöryhmä, ja sen työ on koettu onnistuneen hyvin. Sisustuksessa on käytetty kokolattiamattoja ja huonekaluja, jotka vaikuttavat äänen kulkuun. Isoissa tiloissa on tullut esille tarve tilanjakajista, mutta vain näköesteeksi ja huomion kohdentamiseksi. Hankinnassa on siis kevyitä verhoja. Kysymyksiä herätti pääasiassa avoimista tiloista koostuvan koulurakennuksen turvallisuusasiat – lähinnä se, kuinka sisälle suojautuminen onnistuu. Rehtori kertoi, että tarkoitusta varten on olemassa tekniikka, jolla voidaan vaikuttaa mm. valaistukseen ja ovien lukitukseen sekä avun hälyttämiseen.

Mielenkiintoisena erikoisuutena Jynkästä mainittakoon, että siellä oli otettu käyttöön museokäytössä aikaisemmin hyväksi havaittu äänisuihkuratkaisu. Jynkässä äänisuihkujärjestelmä on toteutettu OPH:n hankerahoituksella. Äänisuihku tarkoittaa katossa olevaa kaiutinta, josta on mahdollista ohjelmoida kuulumaan äänitettyjä tehtäviä tai toimintaohjeita. Ääni "suihkuaa" kaiuttimesta kohdennetusti vain pienelle alalle aiheuttamatta häiriötä lähelläkään työskenteleville. Rehtori kertoi äänisuihkujen olevan jonkin verran käytössä erityisesti eriyttämistarkoituksessa, mutta myös rentoutumista varten (esim. linnunlaulu). Jynkässä näitä äänisuihkupisteitä on 10.

Uuden koulurakennuksen liikuntasali on suunniteltu vain liikuntakäyttöä varten. Juhlatilaisuuksiin Jynkässä käytetään aulan ja ruokailutilan yhdistelmää, jossa pöydät ovat kevyesti siirreltävissä ja tuolit siis jo valmiina. Ison aulatilan voi yhdistää esiintymislavan avulla musiikkiluokkaan, jolloin esityksissä tarvittavat välineet ovat helposti käytettävissä. Erinomainen ratkaisu.

Jynkässä nautitun koululounaan jälkeen opintomatkamme porukka jakautui tutustumaan Martti Ahtisaaren kouluun (alakoulu) ja Suininlahden kouluun (yläkoulu). Minä tutustuin pienen osallistujajoukon kanssa Suininlahteen, joka sijaitsee Siilinjärven puolella.

Suininlahden koulu valikoitui tutustumiskohteeksi, koska olimme saaneet kuulla siellä panostetun erityisesti yksilöllisiin oppimispolkuihin ja opettajien välisen yhteistyön kehittämiseen. Siis asioita, joiden ajattelimme vaikuttavan työrauhaan. Suininlahden koulu on 350 oppilaan yläkoulu, jossa on 34 opettajaa, heistä 2 on laaja-alaisia erityisopettajia. Lukuvuosi on jaettu neljään jaksoon, joten oppiaineita on voitu jaksokohtaisesti painottaa. Yksilöllisten polkujen toteuttamisessa opettajat pitivät ehdottoman tärkeinä aineiden kaksoistunteja. Yksilöllisten oppimispolkujen avulla opiskelu opetetaan 7. luokalla ja ensimmäinen puoli vuotta harjoitellaan, jonka jälkeen polut on ainekohtaisesti käytössä. Polut ovat Suininlahdessa käytössä ainakin matematiikan, äidinkielen ja kielten opetuksessa.

Saimme heti aluksi tutustua matematiikan opetukseen, jossa painopiste on oppilaslähtöisessä toiminnassa, ja oppimisympäristönä on pääasiassa sähköiset ympäristöt. Opettajat ovat luoneet kolme eritasoista polkua, joista oppilas itse on valinnut itselleen sopivan. Valittu polku menee Wilmassa tiedoksi myös oppilaan huoltajille. Polkua voi lukuvuoden aikana vaihtaa. Oppilas voi edetä valitsemaansa polkua omaan tahtiinsa. Opetusvideoita hyödynnetään opetustuokioina, joita oppilaat voivat katsoa niin monta kertaa ja koska vain haluavat. Videoiden avulla tutustutaan aiheeseen, saadaan esimerkkejä sovelluksesta ja niihin liittyvät harjoitukset voi tehdä yksin tai ryhmässä toinen toistaan auttaen. Polulla on deadlineja ja välitestejä, joilla tarkistetaan osaaminen. Välitestit oppilaat korjaavat itse, mutta jakson päättökokeen tarkastaa opettaja. Käytössä on Googlen sähköinen ympäristö, mutta päättökokeet tehdään paperille.
Kun oppilailla on mahdollisuus edetä omaan tahtiin, vapautuu opettajan aikaa ohjata yhtä oppilasta tai ryhmää pulmatilanteissa. Opettajien mielikuvan mukaan eniten heidän ohjaustaan ja opetustaan toivovat nopeasti etenevät, korkeimman tavoitteen itselleen valinnet oppilaat. Oppilaat ovat hajaantuneet matematiikkasiiven alueelle opiskelemaan ja opettajat heidän keskuudessaan.

Saimme myös mahtavan tietokylvetyksen, kuinka yksilöllisiä oppimispolkuja voi toteuttaa myös kieltenoppimisessa sekä äidinkielessä. Kieltenopetuksessa (EN, RU) polut oli laadittu oppimateriaaliin nojaten; äidinkielessä kirjasarja oli vain taustalla, mutta mukana kuitenkin. Kielten opiskelussa oppilaat voivat tehdä Quizzlet-työkalua hyödyntäen itse tehtäviä tai testata taitonsa sanaston hallinnassa. Kuuntelutehtävät ovat myös sähköisessä pohjassa ja oppilaat tekevät myös itse paljon nauhoituksia, sekä pelkkää ääntä että myös videoita. Opettajat kokivat, että he saavat oppilaiden taidoista paljon laajemman käsityksen äänitteiden ja videoiden avulla. Videoiden oppilaat toteuttavat myös arkielämän vuoropuheluista esityksiä. Vakuutuin Suininlahden yksilöllisten polkujen toiminnasta.

Toimintaa edesauttavat lukuvuoden jaksotus ja yhteistyön tekeminen. Myös TVT-toimintaan käytettävissä ollut resurssi (laitteet ja työ) on ollut ratkaisevassa asemassa. Polkujen käynnistäminen vaatii paljon työtä, mutta työtä voi jakaa ja kun on päästy alkuun, työ painottuu eri tavalla. Suininlahdessa on myös kokeiltu monialaisia oppimiskokonaisuuksia jo ennen OPS-uudistusta. Ensi lukuvuotta yhteistyötä jatketaan STEAMKOK-hankkeessa. Työrauhaan Suininlahdessa puututaan yhteistyöllä ja ryhmäytymisjaksoilla – tarvittaessa yön yli.
Kati Rita

Kommentit

Lisää kommentti

Ei kommentteja